Jätevesijärjestelmät

Viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevedet voivat huonosti käsiteltyinä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevedet voivat aiheuttaa paikallisesti pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Heikosti käsitellyt jätevedet voivat aiheuttaa asuinympäristön hygieenisyyshaittoja ja rehevöittää pintavesiä. Jätevesien kunnollinen käsittelyjärjestelmä lisää kiinteistön arvoa ja mahdollistaa viihtyisän asumisen. Kunnollinen jätevesien käsittely siis kannattaa!

Vanhat järjestelmät

Kaikkien jätevesien käsittelyssä vanhalla ja riittämättömällä jätevesijärjestelmällä tarkoitetaan yleisimmin perinteisiä saostuskaivo/sakokaivot- ratkaisuja. Kaivot ovat yleensä useampi osaisia ja viimeisestä kaivosta jätevedet tavallisimmin puretaan maaperään tai ojaan joko imeytysputken, kivipesän tai imeytyskaivon kautta. Saostuskaivoissa erotellaan kiinteäaines, jonka tarkoituksena on laskeutua kaivojen pohjalle sekä rasvat jotka jäävät kaivon pintaveteen. Kaivon keskivaiheilla oleva kirkkaampi vesi jatkaa matkaa putken läpi seuraavaan kaivoon. Itse puhdistamista kaivot eivät juuri tee, vaan ne selkeyttävät eteenpäin menevää jätevettä. Vanhoja saostuskaivoja voidaan käyttää hyväksi uutta jätevesijärjestelmää suunniteltaessa, mikäli kaivot ovat hyvässä kunnossa ja jätevesiasetuksen vaatima kolmiosaisuus kaivoissa saadaan toteutettua.

Yhteiset järjestelmät

Jätevesijärjestelmän uudistustyötä aloittaessa kannattaa ensin tutkia onko kiinteistö mahdollista liittää yhteiseen käsittelyjärjestelmään. Kannattaa selvittää onko alueelle laajenemassa kunnallinen viemäröinti, ollaanko alueelle perustamassa viemäröinnin hoitavaa osuuskuntaa tai olisiko viemäröinti mahdollista toteuttaa naapurien kanssa yhteisesti. Yhteisessä järjestelmässä on monia etuja:

• Hyvä käyttömukavuus
• Hyvä ja varma puhdistustulos
• Kuormitus johdetaan pois omalta tontilta
• Kiinteistön arvo nousee
• Huollon voi järjestää yhteisesti tai ostopalveluna
• Rakentamiseen saatavilla avustuksia

Kun useampi kiinteistönomistaja ryhtyy suunnittelemaan yhteistä jätevedenkäsittelyä, on luontevin tapa usein perustaa vesiosuuskunta. Lisätietoa vesiosuuskunnan perustamisesta voi kysyä kunnan viranomaisilta. Asiasta löytyy myös useita oppaita:

Varsinais-Suomen ELY -keskuksen

Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke on laatinut

Kiinteistökohtainen jäteveden käsittelyjärjestelmä

Kiinteistökohtaisen järjestelmän uudistamisessa kannattaa kääntyä ammattimaisen jätevesisuunnittelijan puoleen. Jätevesisuunnittelija osaa ottaa huomioon tontin erikoispiirteet ja suunnitella juuri siihen kohteeseen sopivan jätevesijärjestelmän. Jätevesisuunnittelija laati suunnitelman, joka tarvitaan rakennus- tai toimenpideluvan liitteeksi. Järjestelmän kunnostamiseen tarvitsee yleensä hakea lupa kunnasta. Alueella toimivien jätevesisuunnittelijoiden yhteystiedot löydät aluekohtaisesti alta:

(Huom! Jos olet alueella toimiva jätevesisuunnittelija eikä tietojasi löydy listalta, ilmoitathan yhteystietosi meille.)

Jäteveden käsittelylle on monia toimivia vaihtoehtoja. Yksiputkiviemäröidyissä kiinteistöissä kaikki jäteveden käsitellään yhdessä järjestelmässä. Kaksiputkiviemäröidyissä kohteissa wc-vedet johdetaan omaan järjestelmäänsä ja harmaat vedet käsitellään omassa järjestelmässä. Erilaisia käsittelyjärjestelmiä ovat mm. umpisäiliöt, saostuskaivot + imeytyskenttä, saostuskaivot + maasuodattamo, laitepuhdistamot ja harmaavesisuodattimet.

Lisätietoja erilaisista jätevesijärjestelmistä löydät ja – nettisivustolla.

Muutamia jätevesijärjestelmien mallipiirroksia on katsottavissa Ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Jätevesisuunnittelun, järjestelmän valinnan, luvan hakemisen jälkeen on tärkeää, että järjestelmä rakennetaan huolellisesti suunnitelmaa noudattaen. Uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen on pitää muista järjestelmän oikeanlainen käyttö ja huolto. Näin saadaan järjestelmästä hyvin toimiva ja pitkäikäinen!